22.2.2016 Maanantai



Tekniska koulu

Hallgrimskirkko

Aamusella yllätävän pirteänä ensin aamiaiselle ja sitten eväiden kanssa Koulun eteen, joka sijaitsi Hallgrimsin kirkkoa vastapäätä vain kävelymatkan päässä hotellistamme. Edessä oli lähtö autolla patikointipäivään. Onnekseni sain matkaoppaaksi autoomme Magnuksen, restauroinnin ja puutöiden opettajan, joten minulla oli suuri kunnia kuulla kaikki paikallinen nippelitieto ja sitähän sitten hyödynsin matkan varrella samalla valokuvaten kohteita one note muistiinpanoihin kamerakännykällä. 

Ensimmäinen pysähdys oli levähdyspaikalla noin 20 kilometriä Reykjavikista Tingvelliin päin.
Horisontissa näkyi kuumia lähteitä, tai oikeammin sanottuna vesihöyrypatsaita. Ne ovat vesivoimaloita, joista otetaan  lämmitysvesi Reykjavikiin.



Sitten ajoimme Tingvellir järven  ohi. Päädyimme loupulta Tingevellirinin kansallispuistoon. Tämä on yksi Unescon maailmanperintökohteista.
Historia kertoo, että paikalla on ollut ns. vanha parlamentti 1000 vuotta sitten.
Paikalla on myös kolmen mannerlaatan yhtymäkohta.
Eli tuli seisottua kahdella jalalla kolmella mantereella yhtäaikaisesti. Hieno paikka. Miinuksena tietenkin se, että ei ollutkaan yksin paikalla. Hyvin yllättävää sinänsä, kun puhutaan yhdestä maan suosituimmista nähtävyyksistä.
Vessamaksu oli 200 kruunua ja paikalla oli todellakin niin pilvin pimein ihmisiä, että valokuvaaminen oli vaikeaa, ellei mahdotonta.


Matkalla Kohti Geysirejä oli  tundraa.... Rikin tuoksu pelmahteli nenässä aika ajoin. Mieleen nousi koti ja Kuusankoski. Mietin, mitenhän kotona pärjäillään.  Ohitimme kahden järven välissä olevan vain kahden talon kokoisen pikkupaikan nimeltään Löjgavattn. Toisella järvistä oli hauska nimi: Apinajärvi. Tämä paikka on kuuluisa muun muassa kylpylästään ja siitä, että paikalla sijaitsee koulu, jossa koulutetaan liikunnan opettajia.


Pysähdyimme seuraavaksi huoltoasemalla kahvilla. Islannissa mukavaa on, että joka paikassa melkein järjestään tarjoilllaan ruokaa. Suomi on kuulemma kaunis kieli, sanoi myyjä asemalla. Kun eväät oli nautittu matka jatkui. Reitin varrella oli lisää näitä maahan porattuja energiareikiä, joista muun muassa paikalliset maanviljelijät saaavat lisätuloa myymällä kuumaa vettä. Hassu maa tämä Islanti. Jos asut geysirin päällä, olet rikas.

Mitä muuta näkyi? No hevosia.

Ja hevosia...  Ja lisää hevosia... Ja vielä lisää hevosia....

Niin ja sitten näkyi vielä hevosia.

Ja vähän tundraa.

Ja vihdoin! Geysireitä edessä.
Auto parkkiin ja yksi koko matkan odotetuimpia nähtävyyksiä oli käsillä.
Eli geysir kuvasaastetta olkaa hyvä!

Huikeita valokuvia.
Suosittelen. Livenä ja autenttisena vielä huikeampia. ;)

Seuraava pysähdys olikin sitten Gullfoss ja putoukset. Sinne oli vain parin kilometrin matka Geysireiltä.

Kuten kunnon turistin matkakuviin kuuluu, niin takaraivot pitää saada kuvata. Ne kuuluvat asiaan...

Ei Vaineskaan. ;) Valitettavasti pikkukoneella tihrustelu yhdentoista aikaan ja hotellihuoneessa ei ole ihan elämän parasta aikaa loggailla kuvia, joissa olisi vesileimat.

Missäs olimmekaan. Niin putouksilta lähdettiin ja naama oli kyllä aika lailla punainen viimasta.

Matka jatkui kohti Skallholtia, jossa on erikoinen kirkko keskellä ei mitään. Piispankirkko.

Kirkolla on vuosisatainen tarina ja se on ollut alunperin puukirkko.

Kirkon alla kulki vanha maanalainen tunnelisto, jonne oli haudattu muun muassa vainajia entisaikoina. Ja Kryptasta löytyi sarkofagi. En tosin kirjoittanut nimeä ylös, joten hataralla Islannilla se jää nyt kirjoittamatta.


Aivan erityisesti ihastuin saarnastuoliin, joka oli maalattu eri henkilökuvin taidokkaasti

 

Kirkossa oli hämmästyttävän paljon kauniita yksityiskohtia ja upeita puuveistoksia ollakseen niin karun pohjoismaalaisella tavalla konstailematon ja yksinkertainen.

 

 

Ulkopuolelle oli rakennettu pienempi malli alkuperäisestä puisesta kirkosta.

Itse ihastuin erityisesti kirkon kattoon ja siihen kuinka taidokkaasti se oli tehty, sekä sisällä olleeseen pieneen alttariin ja sen tauluun.

Tämä oli päivän viimeinen kohde. Oli siis aika palata takaisin Reykjavikiin.

Reitti kulki vuorten yli, joten näkymiä ei kyllä matkaltakaan puuttunut.
Pysähdyimme hetkeksi vielä vuoren huipulle. ihailemaan maisemia ja hämmästelemään voimalaitoksia, joilla kuumaa vettä kerättiin.

Sitten olikin jo sudennälkä, joiten kävimme paikallisessa marketissa, palasimme hotellille syömään, suihkuun ja päivittämään blogimme.
Huomiselle on tiedossa kouluvierailu teknillisellä oppilaitoksella, joten hetkeksi sitten näistä maisemista takaisin aherrukseen.