Rehtori otti meidät vastaan ja toivotti tervetulleeksi. Koulun puolesta opettajat ojensivat tuliaisiksi tuodun pienen paketin kouvolan lakritsaa. Se näkyy täällä Islannissa olevan monen mieleen.
Koulu Itsessään on suhteellisen saman kokoinen kuin meilläkin. Poikkeuksena on, että metalliverstasta ei ole. Korupuolella voi opiskella ainoastaan hopea ja kultasepäksi.
Koulussa sijaitsee myös niin sanottu suunnitteluosasto, jollaista linjaa meillä ei ole ollenkaan. Lähes kaikille kuuluu kulttuurihistorian opinnot, muoto- ja värioppi ja muutama muu. Eli kouluissa on eroja lähinnä linjojen kanssa. Yhteistä on mukava ja rento ilmapiiri.
Kiersimme ensin koulun eri osastoja. Kirjasto oli tosi hieno.
Magnus vei meidät myös koulun torniin ihastelemaan maisemia kaupungin yllä.
 |
| Koulu ulkopuolelta |
 |
| Koulun höylä. samat koneet, eri maa |
 |
| Puutyösalit olivat todella siistejä |
 |
| Puulajitaulu |
 |
| Koulun rehtori toivotti meidät tervetulleeksi kouluun |
 |
| Magnus ja tuolin replikaatiot |
 |
| Lakkaamo |
 |
| Marmorointeja koulun seinällä |
 |
| Asetelmia ja Vilin käsi |
 |
| Torsoja ja kasvokuvia |
Erityisesti olin myyty koulun entisen opettajan töihin, jotka olivat koulun seinällä.
Opettajalleni siitä sitten mainitsin.
Ja ilokseni minulle järjestetttiin erityinen päivä perjantaille. En ole tekemässä kuksaa, vaan Markuksen toiveesta pääsen harjoittelemaan Islantilaista ootraustekniikkaa. Se tehdään kuulemma vesipohjalla, eikä kaljalla. Jännää....
Tuntui, että lentelen pilvissä, kun sain luvan viettää perjantain maalausluokassa.
 |
| Oootrausta. Tätä pääsen harjoittelemaan perjantaina ihan itse mestarin opastuksella. WAU!!! |
 |
| OOOOO Hienot on maisemat. |
Koulupäivänä Islannissa ei tarjoilla lainkaan ruokaa, mutta voielipiä sai kohtuuhintaan koulun ruokalasta. Lämintä ateriaa ei ollut lainkaan myynnissä.
Koska olimme vieraita meille tarjoittiin myös kahvit. Istuimme kabinetissa, jossa oli koulun ensimmäisestä oppilaasta veistetty muotokuva.
 |
| Koulun ensimmäinen oppilas |
Noin klo 13.00 aloimme valmistella kuksan tekoa, joka on osa opintoretkeämme. Me siis opetamme Islantilaisille yhden suomalaisen perinne-esineen tekemisen.
Islantilaiset näyttivät meille miten vaneria taivutetaan. He tekevät jokainen tuolin koulussa ja selkänoja on tehty vanerista. Viilutusta emme vielä päässeet katselemaan. Mutta ehkä perjantaina näemme myös tämän työvaiheen. Erilaista opiskelussa on, että puusepät erikoistuvat aika kapealle alalle. Suomalainen koulujärjestelmä on huomattavasti erilainen. Selkästi näkyy vieläkin koulussa Bauhausmainen ote, jossa opiskelijat tutustuvat kaikenlaiseen taiteelliseen tekemiseen. Islannissa huonekalupuusepät keskittyvät suhteellisen kapeaan alaan. Esimekiksi levytekniikkaa ei opeteta koulussa lainkaan.
 |
| Vanerin taivutusta |
Saatuamme kaiken valmiiksi alkoikin sitten kuksan teko ja oppien vaihto.Olimme tehneet jo valmiiksi koulussa hienon kuksavideon ja himmelivideon, joten ennen kuksan valmistusta näytimme opiskelijoille videon ja sitten pääsimme itse hommiin.
https://www.youtube.com/watch?v=RyVSGTikAcI
 |
| Kim sorvaa malliksi |
Pienen alkujäykkyyden jälkeen Islantilaiset opiskelijat silminnähden innostuivat sorvaamisesta.
Ja viimeinen opiskelija jäi vielä hiomaan kuksaa meidän jo lähtiessämme koulusta.
 |
| Kuksan hiontaa |
Koulupäivän päätteeksi saimme vierailla Hallgrimsin kirkossa.
"Se on nimetty islantilaisen runoilijan ja papin Hallgrímur Péturssonin mukaan. Kirkko yltää 74,5 metrin korkeuteen, ja se on Islannin korkein rakennus.
Kirkko rakennettiin vuosina 1945–1986, ja sen suunnitteli valtionarkkitehti Guðjón Samúelsson. Kirkon torni valmistui kauan ennen kuin varsinainen kirkko. Rakennus sijaitsee Reykjavíkin keskusta-alueella, ja siitä on tullut yksi kaupungin tunnusmerkeistä.
Kirkkorakennuksen edessä seisoo Erik Punaisen pojan Leif Erikinpojan patsas. Se on vanhempi kuin itse kirkko: Yhdysvallat lahjoitti sen Islannille vuonna 1930, kun Islannin parlamentti Allting juhli 1000-vuotisjuhliaan."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hallgr%C3%ADmskirkja
 |
| Kuva kirkon sisältä |
Kirkko oli yksinkertaisuudessaan kaunis. Saarnastuolissa oli lasimaaluksia, samoin ikkunoissa. Alttari oli pelkistetyn yksinkertainen ja kirkko oli kokonaisuudessaan varsin avara, mutta kaunis. Huomioni kiinnittyi yksityikohtiin ja siihen, että kirkossa oli upeiden urkujen lisäksi pikku-urut edessä.
Kirkoin torniin olisi päässyt maksua vastaan, mutta päätin passata tämän osan.
Korkealle paikalle pääsisi halvemmallakin kuin maksamalla 950 euron maksu.
 |
| Päheet urut |
Islantilaiset sitten todella osaavat tämän turismilla rahastamisen. Suomalaisten kannattaisi ottaa mallia Islannista, mitä tulee markkinointiin ja turismiin. Henkilökohtaisesti itseäni eniten ärsytti se, että Blue Lagoonille olisi pitänyt varata ryhmä yhdellä kortilla ja maksaa se etukäteen. Hinta yhdeltä opiskelijalta ei ollut ennakkoon ilmoitettua 20 euroa vaan yli tuplaten 45 euroa/ henkilö.
Päädyimme hetken pohdittuamme luokan kanssa siihen, että voimme järjestää matkaohjelmaa niin, että on blue lagoon niille, jotka haluavat ja loput pääsevät patikoimaan. Niille, jotka eivät halua blue lagoonille järjestetään uimaretki kuumille lähteille paikalliseen kaupungin maauimalaan, jossa on niin ikään lähteitä ja saunoja.
Itse intohimoisena patikoitsijana valitsin jälkimmäisen.
Jotain opittavaa Islannilla vielä on turismilla rahastamisesta. Kun on kyse maauimalasta se tulee voida maksaa vasta paikan päällä. Ei nyt kukaan Serenaankaan joudu ennakkoon makselemaan paikkojaan netin kautta ja yhdellä luottokortilla koko ryhmälle.
Islannissa on vielä opittavaa muun muassa siitä, mikä on ryhmän kannalta järkevintä. Esimerkiksi laskutusmahdollisuutta ei ole tai edes mahdollisuutta maksaa paikan päällä käteisellä yhteislaskulla. Kun kerran eivät jousta, niin menettivät meidän ryhmältämme noin 10 maksavaa asiakasta.
 |
| Oikeaa Islantilaista lammasta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti